Ote skenaariosta, missä ESA-rata toteutuu ja lähiliikenteen päätepysäkki on Lohjansolmu, tai Lohjan keskusta.
Kestävän kehityksen näkökulmasta kasvun suuntaamisessa on onnistuttu, mitä tiiviimmin keskusten välinen rakenne kohdistuu rata- ja tiekäytäviin ja mitä paremmin kasvu yhdistyy olemassa oleviin keskuksiin. Näin tapahtuu näissäkin skenaarioissa 2 ja 3 Rantaradalla, missä kasvu jatkuu maltillisena. Todennäköisesti Espoon keskus, Kirkkonummi ja Kauklahti ovat riittävän vetovoimaisia ja siksi niissä palveluiden kehittymiselle ja arjen toimivuudelle ovat hyvät mahdollisuudet tässäkin vaihtoehdossa. Vyöhykkeen luonnonympäristö sekä kulttuurillisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet välttyvät suurilta muutoksilta.
Bussiliikenteeseen perustuvan joukkoliikenteen muuttaminen junaliikenteeksi skenaarioissa 2 ja 3 muuttaa ihmisten matkaketjuja ja palvelujen hankintaa. Junaliikenteeseen perustuva joukkoliikenne parantaa pitkällä aikavälillä liikenteen toimintavarmuutta ja ennakoituvuutta ruuhkaisuuden vähentyessä. Työpaikkojen lisääntyminen erityisesti raideliikenteen asemien ympäristöissä, voi vähentää työmatkojen kokonaismatka-aikoja, vaikka raideliikenteeseen perustuva liikenne yleensä lisää myös vaihtoja ja matkaketjujen kokonaisaikaa varsinkin välikautena, jolloin liityntäliikennettä ohjataan mahdollisesti vain joillekin asemille. Arjen toimivuuteen vaikuttaa kuitenkin selvästi eniten asemanseutujen väestömäärän kehityksen nopeus ja syntyvän keskuksen profiili. Arjen toimivuuden ja houkuttelevuuden kannalta on tärkeää, että alueelle saadaan välttämättömät palvelut mahdollisimman pian ja alue vastaa ihmisten asumispreferensseihin ja elinympäristöodotuksiin. On selvää, että uusien asemanseutujen rakentuminen tulee kestämään useita vuosikymmeniä ja tänä aikana sekä lähiliikennepalvelut että muut palvelut ovat kehitystilassa. Lähipalveluiden kehittyminen vie aikaa nopeankin kasvun aikana 5- 10 vuotta. Palvelut on siis hankittava muualta. Lähiliikennepalvelutkin kehittyvät vähitellen bussiliikenteestä junaliikenteeseen.
Ihmisten asuinympäristön valinnassa kamppailevat pelkistetysti toisaalta odotukset kaupunkimaisiin palveluihin toisaalta hyvän ympäristön tavoittelu. Asemanseutuja puolestaan pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan kohtuullisen tiiviisti, jotta eheän yhdyskuntarakenteen myötä luotaisiin edellytykset ilmastoviisaalle rakentamiselle ja elämälle. Pyrittäessä tiiviiseen asemanseutuun on ihmisten asumispreferenssien kannalta huomion arvioista, että skenaarioissa 2 ja 3 Histassa ja Myntinmäessä maantiede ja muut reunaehdot edellyttävät tiivistä
rakennetta ja korkeaa aluetehokkuutta. Skenaariossa 2 Lohjansolmun kehitys perustuu pendelöintiin pääkaupunkiseudulle ja verrattain tiiviiseen rakentamiseen aseman ympärille, jolloin uhkana on lähiömäinen kehitys. Onkin näiden alueiden kehittymisen kannalta oleellista kysyä, haluavatko muuttajat keskusta-alueen tehokkuutta ja
ympäristöä selkeästi kaukana seudun ytimestä?
Ne asemanseudut, joissa jo on asutusta ja palveluja kohtuullisellanetäisyydellä tarjoavat palvelut jo alkuvuosina paremmin kuin ne, jotka rakennetaan käytännössä rakentamattomalle alueelle. Rakentamisen nopeus ja alueen kokonaisasukas- ja työpaikkamäärät vaikuttavat palveluiden kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Alueet voivat kuitenkin olla keskeneräisiä pitkään eli palvelut saattavat olla puutteelliset ja asuinympäristön laatu ei ole sen vuoksi hyvä. Myös autoriippuvuus ainakin alkuvuosina on ilmeinen. Asetetut kasvutavoitteet ovat kuitenkin suuria ja niiden myötä palveluille syntyy kyllä ajansaatossa mahdollisuuksia, jos alkuvaiheen palveluiden hitaus ei vie vetovoimaisuutta.
Vyöhykkeelle sijoittuvien asemien alueilla maankäytön muutos aiheuttaa
radikaalin muutokseen ympäristöön asema-alueiden ollessa kokonaan
tai lähes luonnontilaisia:
- Lohjansolmussa (skenaario 2) rata ja asema muuttavat Lempoonsuon ympäristön maisemaa ratalinjauksen halkoessa luonnonympäristöä heikentäen alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Veikkolan puoleisen Nuuksion alueen hyödyntäminen kuitenkin jakaa kuormitusta Lohjansolmun aseman alueen kanssa
- Lohjan jo rakennetun keskustan tiivistyessä ja laajetessa (skenaario 3) Lempolan luontoalueelle ei kohdistu voimakkaasta kasvusta aiheutuvia ympäristöllisiä painetta alueen jäädessä rakentamatta, mutta toisaalta hajarakentaminen voi puolestaan aiheuttaa alueen pirstoutumista.
Koko arviointiraportti: https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lannen_ratakaytavien_maankayton_tarkastelu_ja_vaikutusten_arviointi.pdf