Suomen valtio on päättänyt panna merkittävän panoksen tulevaisuuden infrarakentamiseen ja rautateihin. Länsirata-hankkeen ensimmäinen vaihe saa valtiolta enintään 385 miljoonan euron pääomituksen. Päätös tehtiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa, ja se antaa vauhtia pitkään valmistelussa olleelle Turun ja Helsingin välisen nopean raideliikenneyhteyden toteutukselle.
Länsirata on yksi Suomen suurimmista liikenneinfrastruktuurihankkeista. Se suunnitellaan Espoon ja Turun välille oikoradaksi, joka lyhentää junamatkaa merkittävästi ja lisää raideliikenteen kapasiteettia Etelä-Suomessa. Rata muodostaa uuden vaihtoehdon nykyiselle rantaradalle ja tukee sekä henkilö- että lähiliikenteen kasvua tulevina vuosikymmeninä.
Valtion panoksen lisäksi hankkeen mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet samanlaiseen pääomittamiseen. Kuntien ja valtion yhteinen summa nousee näin ollen enintään 385 miljoonaan euroon. Lisäksi Länsirata-yhtiö voi tarvittaessa ottaa valtion takaamaa lainaa enintään 520 miljoonalle eurolle, mutta takausta varten tarvitaan erillinen eduskunnan päätös.
Kirkkonummi teki joulukuussa käänteen, joka on herättänyt laajaa keskustelua. Kunta päätti olla osallistumatta hankkeen rahoitukseen, mikä säästää arviolta 18–20 miljoonaa euroa. Tämä muuttaa hieman alkuperäistä rahoitusmallia ja tuo neuvotteluja kuntien kesken uudelleen esiin.
Kirkkonummen veto pois – mitä muutoksia se aiheuttaa?
Länsirata-hankkeen rahoitusneuvotteluissa Kirkkonummen päätös olla hyväksymättä osakassopimusta oli merkittävä käänne. Kunnanvaltuusto äänesti sopimuksen hylkäämisen puolesta luvuin 36–15, ja näin Kirkkonummi vetäytyi hankkeesta rahoitussitoumuksen osalta.
Alkuperäisen osakassopimuksen mukaan Kirkkonummi olisi sitoutunut rahoittamaan Länsiradan ensimmäistä vaihetta jopa 15 miljoonalla eurolla sekä kantamaan osuuden lainarahoituksen kustannuksista. Päätös muuttaa tätä asetelmaa, mutta kunta on ilmaissut ehdollisen halukkuutensa osallistua Veikkolan seisakkeen rahoitukseen 15 miljoonalla eurolla, mikäli siihen liittyvät suunnitelmat ja vastuunjakotaulukot saadaan selvästi määriteltyä.
Kirkkonummen vetäytyminen on herättänyt myös paikallista keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia sillä on alueelle. Veikkola sijaitsee kunnassa hieman etäämmällä keskustasta, ja radan mahdollinen ohittaminen ilman pysähdystä vaikuttaa tulevaisuuden liikenneyhteyksiin. Osa asukkaista on puolustanut radan ja aseman tuomaa kehitystä, kun taas toiset ovat vastustaneet hanketta kalliin kustannusarvion vuoksi.
Ministeri Lulu Ranne on kommentoinut, että Kirkkonummen päätös ei välttämättä estä hankkeen etenemistä. Sen sijaan osakassopimus neuvotellaan uudelleen ilman Kirkkonummen osuutta, ja keskustelua jatketaan muiden kuntien kanssa.
Miten Länsirata etenee seuraavaksi?
Vaikka Kirkkonummi jätti hankkeen rahoituksen ulkopuolelle, Länsiradan valmistelu jatkuu tiiviisti. Turun, Espoon ja Vihdin kuntien valtuustot ovat jo hyväksyneet osakassopimukset ja rahoitussitoumukset omalta osaltaan. Lohja ja Salo käsittelevät päätöksiään ja niiden tulokset vaikuttavat tulevaan rahoituskuvioon.
Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on saada kuntien ja valtion neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian. Tässä vaiheessa suunnitelmia tarkennetaan ja kustannusjakaumia tarkastellaan uudelleen Kirkkonummen vetäytymisen jälkeen.
Radan rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian. Nykyisen aikataulun mukaan rakentaminen voisi alkaa jo vuonna 2027, ja koko ratojen osuus pyritään saattamaan käyttöön 2030-luvulla.
Länsiradan merkitys Suomen liikenteelle
Länsirata on paljon enemmän kuin vain uusi rautatie. Se tarjoaa läpileikkauksen Suomen kasvaviin liikenteellisiin tarpeisiin ja pitkän tähtäimen strategiseen suunnitteluun. Yksi keskeisistä tavoitteista on tarjota vaihtoehtoinen, nopeampi ja kapasiteetiltaan tehokkaampi yhteys Turun ja Helsingin välille kuin tällä hetkellä oleva Rantarata.
Radan myötä junamatka Helsingin ja Turun välillä lyhenisi selvästi. Uusi linja voisi lyhentää matka-aikaa noin tunnin ja 18 minuutin tasolle, mikä olisi merkittävä parannus nykytilanteeseen. Tämä parannus mahdollistaisi joukkoliikenteen kilpailukyvyn henkilöauton kanssa etenkin ruuhka-aikoina.
Samalla Länsirata parantaa raideliikenteen kapasiteettia ja tarjontaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Se tukee taajamien ja kuntakeskusten kasvua ja kehitystä, luoden uusia mahdollisuuksia asukkaiden liikkumiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin.
Taloudelliset ja alueelliset vaikutukset
Länsiradan rakentaminen on suuri taloudellinen investointi. Arvioiden mukaan hankkeen kokonaiskustannukset nousevat miljardiin euroon tai enemmän, ja se hajautetaan oikein valtion ja kuntien kesken.
Lisäksi projektilla arvioidaan olevan valtavia välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi Boston Consulting Group on arvioinut, että jopa miljardeja euroja yksityisiä investointeja voisi vapautua radan vaikutusalueelle, mikä edistäisi alueellista kehitystä ja houkuttelevuutta.
Radan kautta lisääntyvä raideliikenne voi myös keventää maantieliikenteen kuormitusta ympäristötekojen näkökulmasta. Kun yhä useampi henkilö valitsee junan auton sijaan, päästöt voivat vähentyä ja matkustaminen ympäristöystävällisemmäksi.
Länsiradan tärkeimmät nostoalueet
- Valtion rahoitus enintään 385 miljoonaa euroa Länsiradan ensimmäiseen vaiheeseen.
- Mahdollinen valtion takaama 520 miljoonan euron laina Länsirata-yhtiölle (erillinen eduskunnan päätös).
- Kirkkonummi vetäytyi osakassopimuksesta säästäen 18–20 miljoonaa euroa.
- Turun, Espoon ja Vihdin valtuustot ovat hyväksyneet osakassopimukset.
- Radan rakentamisen tavoiteaikataulu on vuosina 2027–2030-luku.
Lähteet
- Yle: Valtio rahoittaa länsirataa 385 miljoonalla – Kirkkonummen jättäytyminen pois säästää parikymmentä miljoonaa euroa
- Kirkkonummen kunta: Kirkkonummen kunnanvaltuusto ei hyväksynyt Länsirata Oy:n osakassopimusta
- Yle: ”Väärä päätös tuli” – Kirkkonummen yllättävä …
- Kirkkonummi.fi: Länsiradan kunnat valmistautuvat päätöksentekoon
- Länsirata.fi: Questions & Answers – Länsirata
- Länsirata: Project schedule and funding
- Wikipedia: Helsinki–Turku high-speed railway
