Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Lohjan tulevaan juna-asemaan. Lempolaan sijoittuvan juna-aseman ympäristöön on suunniteltu tiivisti rakennettu kaupunginosa, jota ympäröi kehämäisesti Lehmijärvi-Pullin maaseutualue.
Uusi yli 10 000 asukkaan vetävä kaupunginosa Lohjalle
Vetovoimalautakunta päätti kokouksessaan 19.12.2018 (§185) merkitä tiedoksi Y5 Lohjansolmun asemanseudun ja Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaavan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (19.12.2018) ja asettaa osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineiston nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista (MRA 30 §) varten.
Lohjalaiset ovat toivoneet matkustajajunaa Lohjalle vuosikymmeniä. Tällä hetkellä suunnitelmat sen suhteen ovat yllättävänkin pitkällä, vaikka maailmatilanne on mitä se on. Lempolan pohjoispuolelle on suunniteltu uusi kaupunginosa, Lohjansolmu. Lohjansolmu on vaatimus sille, että Lohja saisi oman juna-asemansa – ainoastaan se pikku asia, että Väylä (entinen Liikennevirasto) vaatii aseman läheisyyteen 11 000 asukasta.
Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella alue tarjoaa mahdollisuuden vastata muuttuneisiin asumispreferensseihin. Asukkaiden asumista koskevissa tavoitteissa painottuu entistä enemmän elävä urbaani asuinympäristö, joukkoliikenne ja palvelut, mutta samalla luonnonläheisyys
Mistä asukkaat Lohjan uuteen kaupunginosaan
Lohjansolmun uusi kaupunginosa tarvitsee tuhansia uusia lohjalaisia. Esimerkiksi vuonna 2019 Lohjalla asui 46234 asukasta ja 2023 asukkaita oli 45786, onkin siis aivan perusteltua esittää kysymys, mistä nuo yli 10 000 uutta lohjalaista tulee? Vertailuksi voidaan ottaa samantyylinen pikkukaupunki Kerava. Se sijaitsee radan varrella ja Keravalla asuu noin 38000 asukasta, vuosituhannen taitteessa Keravalla oli 31000 asukasta ja Lohjalla 36000 asukasta, eli molemmat kaupungit ovat kasvaneet tasaisesti. Eli vaikka Keravalla on tärkeä rautatien risteyspaikka Lahden ja pohjoiseen suuntiin, ei kaupunki ole kasvanut sen nopeammin kuin Lohjakaan. Eli pelkällä juna-asemalla ei saada aikaiseksi valtavaa uusien asukkaiden ryntäystä kaupunkiin. Vertailuna on hyvä huomioida, että esimerkiksi Kirkkonummen Sundsberg on alle 3000 asukkaan ja Kaukalahti alle 6000 asukkaan asuinalue.
Miksi ihmiset muuttavat?
Ihmiset muuttavat monesta syytä. Yksi yleisimmistä syistä on työllisyys ja toinen perhesuhteet. Onko Lohjalla siis tarjota työpaikkoja tai perheille vetovoimatekijöitä, jotta uusi Lohjansolmu ajaisi asiansa? Ja jos tarkoituksena on saada junaliikennettä jo 2030-luvulla, ollaan jo aika kiireisessä vaiheessa.
Väestö on 2010-luvulla vähentynyt kaikilla Lohjan suuralueilla, mutta kaupungin sisäiset alue-erot ovat suuria. Tilastollisten suuralueiden tasolla tarkasteltuna keskustan suuralueen väestö on vähentynyt loivemmin kuin muilla alueilla. Voimakkainta väestön väheneminen on ollut Pusulan, Karjalohjan ja Nummen suuralueilla, mutta niissäkin vuosittainen vähennys on ollut välillä -0,5 – -0,65 prosenttia vuodessa eli selvästi lievempää kuin useimmissa Suomen maaseutumaisissa kunnissa.
Tarkemmalla aluetasolla (tilastoalue) tarkasteltuna väestö on kasvanut useilla asuinalueilla 2010-luvulla, eniten Gunnarlassa (2,5 % vuodessa), mutta merkittävästi myös Keskustan tilastoalueella, Sammatissa, Vappulassa ja Perttilässä. Lohjan keskustassa ja muilla taajama-alueilla väestökehitys on ollut suhteellisen vakaata.
Väestö on kasvanut pääasiassa alueilla, joissa on valmistunut uusia asuntoja ja jotka ovat saaneet niihin tulomuuttajia muualta Lohjalta, muita kunnista tai ulkomailta. Yleisemmin asuntotuotanto täydennysrakentamisen tai uusien alueiden toteuttamisen kautta on avaintekijä alueen väestön kasvussa tai vähenemisessä.
Lohjan työpaikat ovat vähentyneet. Työpaikkojen ja väestön väheneminen ovat yhteydessä keskenään. Työpaikkojen poistuminen heikentää kunnan vetovoimaa tulomuuttoalueena ja lisää työperäistä poismuuttoa. Lisäksi väestön väheneminen ja siitä aiheutuva ostovoiman aleneminen supistaa paikallisten palveluiden työpaikkoja, mm. kaupassa, ravintoloissa ja kahviloissa sekä muissa kaupallisissa palveluissa. Se aiheuttaa painetta myös julkisten palveluiden ja julkisen sektorin työpaikkojen supistamiseen.
Tunnin juna eli Länsirata
Väyläviraston arvion mukaan Lempolan, Etelä-Nummelan ja Veikkolan asemien yhteenlaskettu matkustajamäärä (lähteviä ja saapuvia) on suuruusluokkatasolla noin 2,9 miljoonaa matkaa vuodessa vuonna 2050. Määrä vastaa keskimäärin noin 7 900 matkaa vuorokaudessa. Määrä on samaa suuruusluokkaan kuin arvio Espoon keskuksen ja Kirkkonummen välisen osauuden asemien (ml. Kirkkonummen keskus) matkustajamäärä. Ratasuunnitelmaa suunnitellaan parhaillaan ja tavoitteena niille on olla lainvoimaisia vuoden 2025 alussa. Ratasuunnitelmien hyväksymisen jälkeen tehdään investointipäätös, jonka jälkeen rakentaminen voidaan aloittaa. Tarvittavien maa-alueiden ja kiinteistöjen lunastaminen tulee ajankohtaiseksi investointipäätöksen jälkeen.
Radan rakentamissuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuvat vuosille 2025–2032 Radan käyttöönotto ja testaus voidaan aloittaa rakentamisen loppuvuosina. Suunnitelmien mukaisesti Hista-Lohja rata tulisi rakentamisen kohteeksi vuosien 2028-2031 aikana ja Lohja – Salo juna 2029-2032. Lohjan kaupunki on mukana Länsirata Oy suunnitteluvaiheessa 3,74 miljoonan euron rahoitusosuudella. Varsinaiseen rakentamiseen tullaa tarvitsemaan huomattavasti suurempia summia, puhutaan vähintään kymmenen miljoonan euron kustannuksesta Lohjalle Länsirata Oy:n puitteissa, puhumattakaan Lohjansolmun rakentamisen kustannuksista.
Monipuoliset junayhteydet mahdollistavat asemanseudun kehittämisen. Kauko- ja lähiliikenteen raideliikenneyhteydet lisäävät Lohjan vetovoimaa työpaikka- ja asuinkuntana. Kuitenkin aseman toimivuus ja kannattavan junayhteyden vaatima matkustajamäärä edellyttävät hyvää liityntäliikennettä Lohjan keskustasta ja muista suurista taajamista asemalle.
Jos Lohjansolmun aluetta ei toteuteta, vaikka asema toteutuisi, Lohjan lähiliikenteen matkustajamäärä jäisi vähäisemmäksi ja liikenteen palvelutasoa jouduttaisiin laskemaan. Lisäksi kaukoliikenteen junien pysähtyminen Lohjalla voisi kyseenalaistua.
