Visio 2050 ”Vihreästi kannella”

LEMPOLA – VIHREÄSTI KANNELLA
Envisioning the future, Vision 2050
Johanna Jääskeläinen / Rosaliina Luminiitty / Jennica Tiainen / Marika Viinanen
Envisioning the future, Vision 2050
9.4.2019 / ARK-E5001 / Possible Cities, Studio
09.01.2019–10.04.2019

JUURET

Vihreästi kannella -visio on vahva ja vihreä kuin Paavolan tammi, Suomen kauneimmaksi kehuttu puu ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu
luonnonmuistomerkki Lohjansaaren kuusikon siimeksessä. Vision juuret tukeutuvat syvästi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Lohjan kaupungin keskustaan.

RUNKO

Kuuden kilometrin matkalla kohti uutta modernia Lempolaa rakentuu vuosien saatossa vahva ja tukeva kaupunkirakenne yhdistäen nämä erilaiset, mutta toisiinsa nojautuvat keskukset jykevänä tammen runkona. Runko raivaa tieltään esteet kulkien siltarakenteena yli valtatien ja alleen sukeltavan uuden Lempolan juna-asemakokonaisuuden muodostaen eheän ja vehreän
kaupunkirakenteen, jossa asukkailla on turvallista elää ja asua sekä yrityksillä mahdollisuus tuottaa palveluitaan.

LEHVÄSTÖ

Lempolan asuinalue levittäytyy tammen lehvästön lailla laajan pelto- ja laaksovyöhykkeen ympärille. Tiivein rakentaminen sijoittuu juna-asematunnelin päälle ja sen välittömään
läheisyyteen, josta oksisto ulottuu maisemanmuodoiltaan otollisesti korkeammille alueille muodostaen viehättäviä asuinkortteliryppäitä alavampien pelto- ja viheralueiden jäädessä näiden väliin viher- ja virkistyskeitaiksi.

YLEISTÄ

Ilmastonmuutos on muuttanut maailmaa johdattaen ihmiskuntaa elämään kestävämmin. Ekosysteemipalveluiden kehittäminen, paikallisuus sekä kotimainen luomuruoka ovat suomalaisilla
arvossaan. Kiertotalous nähdään resurssina ja mahdollisuutena samalla kun uusiutuva energia halpenee sen käytön lisääntyessä. ”Vihreästi kannella” vision Lempola rakentuu näiden tulevaisuusskenaarioiden pohjalta.

Juna- ja autoliikenne siirretään kulkemaan kansirakenteen alle ja Lempolan juna-aseman ja valtatie E18 päälle rakentuu uusi vehreä kansikaupunginosa, joka yhdistyy Lohjan keskuksen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Kansirakenteen avulla on mahdollista rakentaa tiivis, tulevaisuuden asuinalue juna-aseman saavutettavuuden kannalta houkuttelevalle pai kalle. Samalla pystytään vaikuttamaan raskaan liikenteen aiheuttamaa estevaikutusta uuden ja vanhan kaupunkirakenteen väliltä. Niin ikään kansirakenteen ansiosta Lohjan historiallisen kulttuurikeskuksen ja modernin Lempolan asuinalueen on mahdollista kasvaa yhteen tulevaisuuden väestönkasvu huomioiden. Uusi kaupunginosa levittäytyy myös junaradan pohjoispuolelle avoimeen peltomaisemaan.
Lempolan vetovoima perustuu liikenteellisesti ihanteellisen sijaintinsa lisäksi vihreille arvoille, asumisen mukavuudelle ja palveluiden monipuolisuudelle. Luonto on lähellä, ja korkeimmista rakennuksista voi nähdä kolmen järven maisemat. Lohja erottuu Uudellamaalla luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaana ja vehreänä järvikaupunkina ja tätä arvoa uuden asuinalueen rakentumisessa tullaan vaalimaan.

KAUPUNKIRAKENNE KANNELLA

Lempolan uuden kaupunginosan ydin rakentuu kansirakenteelle siten, että juna-asema ja valtatie E18 kulkevat tunnelissa. Näin poistuu estevaikutus uuden asuinalueen ja Lohjan kulttuuri keskustan väliltä mahdollistaen alueiden kasvun eheäksi, turvalliseksi ja yhtenäiseksi kaupunkirakenteeksi. Alueelle saavutaan Lempolan kiertoliittymän kautta, johon jo osittain nousseen
houkuttelevan työpaikka-alueen rakentuminen jatkuu kohti Lempolan juna-asemaa toimien samalla melusuojana kansirakenteen asutukselle.

Kiertoliittymän alueesta muodostuu Lohjan kaupan, teknologian ja pienteollisuuden innovaatioiden keskus, joka on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Kokonaisuudessaan Lempolan alue kasvaa noin 15 000 asukkaan kaupunginosaksi. Juna-aseman, kansirakenteen ja näiden välittömällä vaikutusalueella on aluetehokkuus on noin ea=1,0 luokkaa mahdollistaen asuntorakentamisen 10 000 asukkaalle. Rakennusten korkeus vaihtelee kuudesta yhteentoista, ja alueelle kansirakenteelle sijoittuu myös 14-kerroksinen Lohjan pilvenpiirtäjä. Kannen rakennuskanta on toiminnoiltaan sekoittuneita kerrostaloja, joiden alimmissa kerroksissa on kaupan ja palveluiden liiketiloja kun taas ylemmissä pääasiassa asuin huoneistoja. Juna-aseman yhteydessä on asema-aukio, joka houkuttelee palveluineen ja elämyksineen pysähtymään Lohjalla. Shuttle-bussi lähtee aukiolta kohti Lohjan keskustaa ja virkistysalueita.
Rakennukset on sijoitettu kannelle siten, että julkisivut muodostavat liikenteen melulta suojaavan muurin mahdollistaen kannen rakennusmassojen väliin jäävät vehreät puistoreitistöjen kokonaisuudet. Rakennusten toimintojen sijoittelussa ja äänieristyksessä huomioidaan asumisviihtyisyys. Rakennusten julkisivuissa ja meluvalleissa tavoitellaan vehreää ilmettä, joka lisää asumisviihtyvyyttä. Asemakaavassa määritellään alueen viherkerroin tavoite, ja sitä hyödynnetään kortteleiden rakentumisessa.

Tiiviin asemanseudun ja palvelukeskustan jälkeen kaupunkirakenne muuttuu luonnon ja maiseman lomiin asettuviksiksi yhteisöllisiksi kortteliryppäiksi, joissa on niin kerros- ja rivitaloasumista kuin pienomakotitalojakin pihoineen houkutellen alueelle sekä nuorta, että vanhempaakin väestöä. Tällä väljemmällä alueella rakentamisen aluetehokkuus on n. 0,4 ea
tarkoittaen yhteensä kotia noin 5000 uudelle asukkaalle. Rakennukset on sijoiteltu kortteleihin niin, että korkeimmat rakennukset sijoittuvat kortteliryppäässä ilmansuunnallisesti suotuisasti. Puuta käytetään energiatehokkaana rakennusmateriaalina sekä viherkattojen ja -seinien osuus rakenteissa on alueella merkittävää.
Rakentamisessa huomioidaan kiertotalouden mahdollisuudet, ja rakentamisen yhteydessä louhittava kivimassa hyödynnetään peltomaisemaan rakennettavien korttelien rakentamisessa.

Kierrätys ja vihreät arvot näkyvät Lempolan uudessa kaupunginosassa. Jäte nähdään mahdollisuutena ja resurssina. Energiantuotannossa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja biojätteet poltetaan lämpöenergiaa tuottaen paikallisessa pyrolyysilaitoksessa biohiileksi. Biohiiltä puolestaan käytetään pelto- ja viheralueilla ravinteiden pidättämiseen ja istutusalueiden veden pidätys kyvyn parantamiseksi. Energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö ja hiilineutraalius ovatosa Lempolan identiteettiä.

KORTTELIRAKENNE, ASUMINEN JA VÄESTÖ

Valtaosa suomalaisista haluaisi edelleen asua pien- tai omakotitaloissa.15 Lohja pääkaupun kiseudun välittömässä yhteydessä sijaitsevana kaupunkina vastaa tähän toiveeseen. Espoo-Salo oikoradan myötä Lempolan ja lähialueiden kehitys yhdistää pientaloasumisen ja nopean kulkuyhteyden pääkaupunkiseudun ja Turun suuntiin. Kaupunki- ja korttelirakenne Lempolan sisällä on rakennettu siten, että junalle olisi matkaa pisimmilläänkin vain noin kaksi kilometriä. Kävelypainottuus ja toimivat julkisen liikenteen yhteydet takaavat asumisviihtyvyyden.

Pientalovaltaisten korttelilaikkujen väliin jäävä luonto metsän ja peltomaiseman muodossa tekevät asuinalueista erityisen houkuttelevia ja viihtyisiä. Yhteisöllisyys, asuntojen koko ja kohtuuhintaisuus vihreän ympäristön lisäksi ovat avainsanoja näissä tulevaisuuden asunnoissa.
Melu on huomioitu osin umpinaisten korttelirakenteiden kautta, joka synnyttää sisäpihoille viihtyisiä ja kaikille avoimia pikku puistoja. Hulevedet ratkaistaan niin ikään näillä korttelipuistoilla rakennetuilla luonnon monimuotoisuutta edistävillä imeytyspainanteilla, joista vesi johdetaan biosuodatusaltaiden kautta viheralueille, alaville peltoaukeille ja lopulta Myllyojaan.
Työajan ja asumisen sekoittuessa etätöiden ja liukuvien työaikojen vaikutuksesta yhä enemmän toisiinsa, korostetaan asumisessa arjen toimivuutta, asumisen helppoutta ja yhteisöllisyyttä. Kasvaessaan Lempola kansainvälistyy. Uusi asuinalue erinomaisella junayhteydellä Helsingin ja Turun suuntaan houkuttelee myös maahanmuuttajia.

LIIKENNE JA LIIKKUMINEN

Juna-asemalle on ihanteellinen saavutettavuus julkisen ja kevyen liikenteen keinoin, joka mahdollistaa kaupunginosan kehittymisen lähes autottomaksi. Liikenneverkko on suunniteltu siten, että kevyen ja julkisen liikenteen yhteydet ovat helpoimmin saavutettavat niin Lempolan uuden kaupunginosan sisäisesti kuin Lohjan keskustankin välillä. Pääsyy tähän on strateginen päätös suunnitella kansirakenne siten, että ainoa ajoneuvoliikenne on sen lävitse kulkeva shuttle-bussi. Henkilö- ja muu ajoneuvoliikenne kiertävät asuinalueille Saukkolantien kautta.
Lempolan eteläosissa, ennen kansirakennetta sijaitsee osittain kallion sisään louhittavia pysäköintihalleja toimien liityntäpysäköintinä junamatkustajille. Ratkaisu vähentää samalla tarvetta Lempolan sisällä. Joukkoliikenteen käyttäminen on asukkaille helppoa. Pääosa uusista asukkaista asuu yhden kilometrin etäisyydellä juna-asemasta ja lähes kaikille asukkaille joukkoliikennepysäkki on vain 500 metrin kävelyetäisyydellä kotoa.
2 kilometriä pyöräily-yhteys Lohjan keskustaan on sujuvaa, sillä kansirakenne mahdollistaa suoran reitin junaradan ja E18 väylän yli. Aseman ympäristön kadut ovat kevyttä liikennettä painottavia.
Lempolan aseman ja Lohjan keskustan välisen shuttle-bussin vuoroväli on tiheä ja junasta bussiin vaihtaminen on helppoa ja aikaa säästävää tehden julkisen liikenteen käytöstä erityisen houkuttelevaa.

PALVELUT

Pääosa päivittäispalveluista sijoittuu Lempolan ytimeen asema-aukion ympäristöön ja sen välittömään läheisyyteen. Tilaa vievän erikoiskaupan palvelut löytyvät aivan vierestä Lohjan keskustan puolella sijaitsevasta Lempolan työpaikka- ja liikepuistosta. Kansirakenteen korkeimpaan ja maamerkkinä nousevan talon ylimpiin kerroksiin syntyy uuden polven urbaaniliikunta- ja hyvinvointikeskus pysäyttävillä maisemilla kohti kolmea järveä, kauas kantoisia peltomaisemia sekä syvän vihreitä harjuja. Hyvinvointikeskus toimii tiiviissä yhteistyössä alueen
luonto- ja virkistyspalveluiden kanssa, joihin kuuluu muun muassa yhteisöasumisen mökkikyliä vain kävelymatkan päässä juna-asemalta sekä uusia liikunta- ja hyvinvointikeskuksia, joita
syntyy Kisakallion rinnalle houkutellen Lohjalle matkailijoita kauempaakin.
Lempolaan tulee myös uusi, alueen imagoon sopiva koulu, jota ympäröi maisemapellot, koulumetsä sekä lammashaka. Uusi koulu kehittää yhteistyötä alueella jo sijaitsevan Lehmijärven koulun kanssa. Päiväkoteja tulee alueelle useampi, mutta muut sosiaalisen ja terveydenhuollon palvelut löytyvät keskitetysti Lohjan keskustassa sijaitsevan Lohjan sairaalan yhteydestä. Lohjan keskusta vetää Lempolan asukkaita terveyspalveluiden lisäksi kulttuurin viettoon teatterin, elokuvien ja orkestereiden kautta. Keskustassa on myös monipuolinen myymälävalikoima erityisliikkeineen unohtamatta seurakunnan palveluita ja nähtävyytenä houkuttelevaa keskiaikaista Pyhän Laurin kivikirkkoa. Eloisaa ja värikästä ravintoja- ja kahvilakulttuuria tarjoaa niin Lempola kuin Lohjan keskustakin houkutellen asukkaita liikkeelle kaupunginosien välillä.

Linkkejä:

1 Lohjan kaupunkistrategia 2017-2025 [viitattu 21.1.2019] Saatavissa: https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2017/09/strategia_2017.pdf
2 Lohja.fi asumispalvelut [viitattu 21.1.2019] Saatavissa: https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/asumispalvelut/
3 Tiedot lukuihin vuodelta 2017, lohja.fi [viitattu 21.1.2019] Saatavissa: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/lohjan-kaupunki/historiaa/lohja-tilastoissa/lohja-lyhyesti/
4 Tutkimuksia omakotitaloasumisesta [viitattu 21.1.2019] Saatavissa: http://www.pientaloteollisuus.fi/fin/tietoa-toimialasta/tutkittua-tietoa/asumistoiveet/
5 Uusimaa-kaava 2050. [Viitattu 26.1.2019] Saatavissa: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/kaavaluonnos
6 Tirkkonen, E. Lohjan vihreä selkäranka, 2007. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu.
7 Maisemaselvitys – Y5 Lohjansolmun asemaseudun ja Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaava. Saatavissa: https://lohja.emmi.fi/l/CrCCnHsD75dp
8 Missä maat on mainioimmat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaanliiton julkaisuja E114. 2012
9 Maisemaselvitys – Y5 Lohjansolmun asemaseudun ja Lehmijärvi-Pulli maaseutualueiden osayleiskaava. Saatavissa: https://lohja.emmi.fi/l/CrCCnHsD75dp
10 Tunnin juna [Viitattu 20.1.2019] Saatavissa: http://www.tunninjuna.fi/
11 Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit/YM. [17.2.2019] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75600
12 Espoo-Salo-oikoradan infotilaisuus. 23.10.2018. Esittelymateriaali. Lähde: https://vayla.fi/documents/20473/324728/ESA_Lohjan+infotilaisuus+23.10.2018/
13 Espoo-Salo-oikoradan infotilaisuus. 23.10.2018. Esittelymateriaali. Lähde: https://vayla.fi/documents/20473/324728/ESA_Lohjan+infotilaisuus+23.10.2018/
14 [1] Väylävirasto. Espoo-Salo oikoradan yleissuunnitelma. Saatavissa: https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata#.XKJWgWeP670
15 Tutkimuksia omakotitaloasumisesta [viitattu 21.1.2019] Saatavissa: http://www.pientaloteollisuus.fi/fin/tietoa-toimialasta/tutkittua-tietoa/asumistoiveet/
16 Espoon kaupunki. OAS. [Viitattu 25.3.2019] Saatavissa: https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto
17 Helsingin kaupunki. Osallisuus ja vuorovaikutusmalli. [Viitattu 26.3.2019] Saatavissa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta